Ekojooga tuo elämääni kauneutta, hyvinvointia ja toivoa.

Ihanaa, elämäni ensimmäinen Ekovakauksen blogitekstini on tässä ja pääsen jakamaan ajatuksiani sinun kanssasi, rakas lukijani! Pääsemme yhdessä matkalle, jonka päämääränä on löytää jälleen yhteys omaan itseemme. Ja kun edistymme matkallamme, opimme kunnioittamaan maailmankaikkeutta ja itseämme osana sitä. Ei siis mikään turha matka, eikä niin kovin helppoja pohdittaviakaan matkan varrella. Joskus on kuitenkin hyvä aloittaa tämä tärkeä matka ja oikea aika on juuri nyt. Uskon, että yhteisestä matkastamme tulee meille molemmille ihanan lempeä ja lohtua tuova.

Kirjasta, Ekojooga, Harjoituksia ja meditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi, on tullut itselleni arjen opas. Haluan jakaa ajatuksiani ja oivalluksia siitä, mitä tuo kirja ja käytännössä vaikuttavissa luontoympäristöissä tehtävät Ekojoogakävelyt ovat minulle avanneet. Pysähtyessäni uupumiseni vuoksi, löysin uudestaan vuosien jälkeen Ekojooga-kirjan. Kirjan, joka ei ollut avautunut minulle 15 vuotta aikaisemmin, vaikka olikin minut lumonnut. Ekojooga muistuttaa minua siitä, mikä on elämässäni tärkeää ja mitä minun tulee tarjota itselleni. Elämän merkityksellisyys on uhattuna kauneuden katoamisen myötä. Ekojoogan menetelmien avulla voin opetella elämään onnellisena, oman arvoni ja tarkoitukseni tuntien.

Ympäristöahdistuksesta puhutaan nykyään paljon ja itsekin olin hyvin huolestunut maapallon tilasta samaan aikaan, kun koin työuupumuksen ja lievän masennuksen syksyllä 2015. Tuo syksy tuntui todella synkältä ja tunsin kärsiväni yhdessä kauniin kotiplaneettamme kanssa. Kauneus alkoi katoamaan elämästäni. Muistan kiinnittäneeni työpaikkani seinälle tuona syksynä luontokuvia ajatellen, että nämä tuovat minulle kauneutta arkeeni. Kauneuden janoaminen ei ole pinnallista vaan elintärkeää meille ihmisille. Minulle toimiminen luontoherkkyys-ohjaajana antaa voimaa ja vie minut kauneuden äärelle.  Itselleni säännöllinen luonnossa olo ja pysähtyminen auttavat minua näkemään elämässäni olevan kauneuden eli näkemään hyvän elämässäni. Kotonakin olen valinnut työtilakseni huoneen, josta on ihana näkymä talomme viereiselle kalliolle. Luonto on täynnä kauneutta ja sitä kauneutta kannattaa tuoda myös sisätiloihin. 

Mikä sinulle tuo elämääsi kauneutta? Tuoko sitä ehkä nauru, aitous, inhimillisyys, yhteisöllisyys, rakkaus? Pysähtymällä itsensä äärelle voi kuulostella itselleen elintärkeää kysymystä: Mikä lisää kauneutta elämääni? Meistä jokainen tietää itse parhaiten mikä kauneutta tuo, mutta uskallatko pysähtyä, jotta huomaat itsellesi tärkeät asiat? Löydettyämme itsellemme tärkeät kauneuden lähteet, voimme voimistaa niillä itseämme yhä uudelleen ja uudelleen omassa potentiaalissamme. 

Minulle hyvinvointi on tasapainoa itseni kanssa. Ekojooga kirjassa ekofilosofi Henryk Skolimowski kirjoittaa: ”Elämän kauneuden oivaltaminen ja tunteen säilyttäminen - kauneuden sisäistäminen - ei ole helppoa. Se on vähän kuin yrittäisi pitää lahoavaa siltaa kasassa. On oltava jatkuvasti tarkkana, koko ajan tietoinen tapahtumista. Tyyneyden silta ei pysy ikuisesti kasassa. On kuin astelisi irtaimia lankkuja myöten, ja niitä on koko ajan aseteltava uudelleen aloilleen. Tehtävä on alati muuttuvainen, ja turhauttavakin. Sillan soisi olevan tukevan, mutta sitä se ei ole. Se on alituisessa liikkeessä ja pyrkii tasapainoon. Tästä tasapainottelusta on siis nautittava. Koko pyrkimys tuottaa nimittäin itsessään yhtä lailla iloa, kuin sen hedelmätkin: rauha, tyyneys ja sisäinen kirkkaus.” Iloitsen tuosta tasapainottelusta ja miten ihanaa onkaan tuntea välillä myös rauhaa, tyyneyttä ja sisäistä kirkkautta.

Tärkeintä on tämä hetki.  Lapsena asuessani ihanassa luontoympäristössä pohjois-Espoossa tunsin aina olevani turvassa. Turvan tunne tuli siitä, että elin koko ajan tässä hetkessä, en hortoillut itseni ulkopuolella. Tunne oli aina läsnä; järkkymätön turvan tunne; tieto siitä, että minua suojellaan. Olen osa luontoa, siksi teen kaikkeni suojellakseni luontoa siis itseäni. Kaikki on tässä ja nyt, olkaamme mekin tässä ja nyt.

Henryk Skolimowski kirjoittaa: ”Joogan päämääränä on valaa tarkoitusta ja arvoa elämään, niin että tässä hetkessä ja ajassa kyetään elämään täydesti. Voimistaminen on vastuunottoa niin maaplaneetan kuin yksilön omastakin elämästä.” 

Ahdistavia uutisia tulvii joka päivä eri medioista tietoisuuteemme. Kun olen syvästi tiedostanut maapallon tilan, haluan keskittyä positiivisiin tekoihin elämässäni. Meillä on mahdollisuus päivittäin tehdä lukemattomasti aidosti oikeita valintoja, jotka tekevät hyvää meille ja samalla ympäristöllemme. Miten huikean ihanaa ja vapauttavaa onkaan tuntea hyvää omaatuntoa, kun tietää tehneensä oman osuutensa. Lopulta, emme voi kuin tehdä parhaamme ja se riittää. Sitten kun riittävän suuri joukko ihmisiä alkaa tekemään kaikkensa itsensä ja ympäristönsä hyväksi, alkaa maapallolla kukoistuksen aika. 

Toivo merkitsee minulle matkaa kohti unelmaani. Toivo on tunne, joka saa minut yrittämään. Unelmanani on, että olemassa oleva hyvä pysyisi ja vahvistuisi elämässämme ja, että osaisimme antaa arvoa ja kunnioitusta elämällemme, joka on pyhä. Henryk Skolimowskin ekofilosofia perustuu käsitykseen, että maailmaan on suhtauduttava kokonaan toisella tavalla kuin aikaisemmin: Maailman on ajateltava olevan pyhä paikka. Ja jos miellämme maailman sellaiseksi, on käytöksemmekin oltava sitä kohtaan kunnioittavaa. Kaiken perusta on toisin sanoen kunnioittavan asenteen omaksuminen elämää kohtaan. Toivon, että yhä useampi meistä löytäisi elämäänsä kauneutta, hyvinvointia ja toivoa. Unelmoin myös siitä, että meidän ei enää tarvitse kärsiä ympäristöahdistuksesta, vaan voimme nauttia elämästämme. Toivossa on hyvä elää😊